CSRD-raportointi siirtyy, miten käy vastuullisuustyön?
Yritysten vastuullisuusammattilaiset ovat olleet viimeiset vuodet sidottuja EU-regulaatioiden toimeenpanoon. Erityisesti CSRD, eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi ja siihen valmistautuminen, on työllistänyt yrityksissä jo mahdollisesti useamman vuoden. Kevät 2025 on vastuullisuuspiireissä ollut yhtä pyörremyrskyä, kun EU ilmoitti halustaan myöhäistää CSRD:n voimaantuloa ns. toisen aallon raportoijoille - eli yrityksille jotka eivät vielä keväällä 2025 julkaisseet CSRD:n mukaista kestävyysraporttia. Nyt tämä nk. Omnibus -ehdotuksen Stop-the-clock on tapahtumassa, tarkoittaen kahden vuoden lisäaikaa toisen aallon raportoijien ensimmäisille CSRD-raporteille.
Kysymys kuuluukin, mitä yritysten vastuullisuustyössä tapahtuu seuraavan kahden vuoden aikana, kun kovin raportointikehityspaine hellittää hetkeksi?
Yksi mahdollinen skenaario on, että vastuullisuustyötäkin laitetaan tauolle, ja näin varmasti joissain yrityksissä tapahtuukin. En kuitenkaan pidä tätä kovin kauaskantoisena ratkaisuna.
Mitä jos seuraavat kaksi vuotta keskitytäänkin aitojen ja vaikuttavien kestävyystoimenpiteiden toteuttamiseen? Ei pelkästään siksi, että näistä on kiva parin vuoden päästä raportoida, vaan siksi että se on liiketoiminnallisesti järkevää. Keräsin alle muutaman perustelun:
Ilmastonmuutos ja luontokato eivät ole kadonneet Omnibusin myötä. Elämme edelleen tilannetta, jossa maapallon keskilämpötila vuonna 2024 oli yli 1,5 C enemmän verrattuna keskilämpötilaan esiteollisena aikana (1). Tämä on virstanpylväs, jota emme ilmastotieteeseen nojaten halua ylittää. Tämän lisäksi, luontokriisissä lajeja kuolee parhaillaan sukupuuttoon 10-100 kertaa normaalitasoa enemmän (2). Omnibusin stop-the-clock ei laita ilmastonmuutosta ja luontokatoa tauolle.
EU:lla on edelleen tavoite hiilineutraliuteen vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi, yli 7000 yhtiötä maailmanlaajuisesti ovat asettaneet validoidut SBTi:n mukaiset päästövähennystavoitteet. Vaikkakin hiljattain julkaistun tutkimuksen (3) mukaan, SBTi-tavoitteet asettaneilla yrityksillä ei ole tavoitteiden mukaisia siirtymäsuunnitelmia, on uskottava että edes osa näistä 7000 yhtiöstä on tosissaan, vähintään sidosryhmäpaineen kautta. Miksi tällä on merkitystä yritysten vastuullisuustyölle? SBTi-tavoitteet lähes aina sisältävät Scope 3 -päästöjen vähentämistä, ja tosissaan tavoitteen asettaneet yritykset tarvitsevat tähän apua arvoketjuiltaan. Päästövähennystavoitteet tulevat siis valumaan arvoketjuissa alaspäin muille yrityksille. On siis vain järkevää liiketoimintaa jatkaa päästölaskentaa ja ilmastotiekarttojen tekoa, jotta on valmis, kun arvoketjun isot asiakkaat alkavat näitä kysellä.
Vastuullisuustoimenpiteiden teko voi laskea kustannuksia ja tuoda kilpailuetua. Neitseellisten raaka-aineiden vaihto kierrätettyihin, jätteen vähentäminen tai uusien kiertotalouteen pohjautuvien liiketoimintamalien kautta yritykset voivat saada suoraa taloudellista hyötyä. Muun muassa, vertaisverkkokaupan markkina on Suomessa tuplaantunut vuodesta 2015 (4). Tähän potentiaaliin tarttuminen voi tuoda yrityksille uudenlaisia tulovirtoja.
Vastuullisuustyöllä on arvoa työntekijöille ja potentiaaliselle talentille. Yrityksen vastuullisuusteot ovat linkitettävissä parempaan työntekijöiden sitoutumiseen (5). Työntekijöiden sitoutuminen tarkoittaa muun muassa parempaa työn tehokkuutta ja alhaisempaa vaihtuvuutta. On myös hyvä huomoida nuorempien sukupolvien, kuten Gen Z:n, arvomaailma. Tutkimuksen mukaan Gen Z -työntekijät haluavat työnantajaltaan autenttisuutta (sanojen ja tekojen on täsmättävä) sekä mahdollisuuden muuttaa asioita kohti parempaa (6). Yritysten aidolla vastuullisuustyöllä voidaan siis sitouttaa nykyisiä työntekijöitä, ja houkutella uusia.
Stop-the-clock antaa aikaa raportointiin valmistautumiselle. Kahden vuoden tauko tulee monelle CSRD:n toisen aallon yritykselle tarpeeseen. CSRD:hen valmistautuminen ei ole vain yhden henkilön tai pienen vastuullisuustiimin homma. Jos yritys haluaa tehdä hyvää kestävyysraportointia, joka palvelee sidosryhmien tietotarpeita, vaaditaan siihen aikaa ja poikkiorganisatorista yhteistyötä. Jo se, että päästölaskennan data ja prosessi ovat kunnossa, yritys on valmistautunut varmennukseen, kaksoisolennaisuusanalyysi on laadukas ja relevantti sekä prosessi ja osaaminen raportin luomiselle on olemassa, vaativat muutaman vuoden tiukkaa yhteistyötä eri funktioiden välillä. Kestävyysraportointi ei ole vastuullisuuspäällikön luoma kiva kuvaus yrityksestä, vaan aito varmennettava selvitys siitä, miten yrityksen strategia, toimintaperiaatteet, tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet ovat linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa.
Listaukseni vastuullisuustyön jatkamisen tuomista hyödyistä ei varmastikaan ole kattava. Se auttaa kuitenkin jo perustelemaan, miksi seuraavat pari vuotta aitoihin vastuullisuustekoihin keskittyvät yritykset todennäköisesti luovat etumatkaa niihin, jotka laittavat vastuullisuusteot jäihin. Lisäksi, Omnibusin stop-the-clock ei anna lisäaikaa ehkäistä ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Nyt on aikaa keskittyä siihen, mistä vastuullisuustyössä aidosti on kyse: vaikutuksesta.
Jos pidit tästä blogikirjoituksesta tilaa uutiskirjeeni niin saat sähköpostiisi viestin uusimmista teksteistäni: Tilaa uutiskirje
Läheet:
Copernicus: https://climate.copernicus.eu/copernicus-2024-first-year-exceed-15degc-above-pre-industrial-level#:~:text=Each of the past 10,the 1.5°C level.
WHO: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/biodiversity#:~:text=Biodiversity loss is occurring at,habitat fragmentation%2C and climate change.
Sustainalytics: https://www.sustainalytics.com/esg-research/resource/investors-esg-blog/setting-sbti-targets-is-good--but-far-from-sufficient
Kaupan liitto: https://kauppa.fi/uutishuone/2023/09/21/suomi-on-maailman-johtavia-second-hand-markkinoita/
https://news.stanford.edu/stories/2024/02/8-things-expect-gen-z-coworker
