Ilmastonmuutoksen torjunta on ihmisoikeuskysymys

Onko yrityksesi sitoutunut ihmisoikeuksiin mutta ei vielä ilmastonmuutoksen torjuntaan? Tällainen yhtälö voi olla riski yrityksen maineelle. Ilmastonmuutoksesta on aina puhuttu ympäristöhaasteena - nyt se on myös liitetty osaksi ihmisoikeuksia. Heinäkuussa 2025 YK:n kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) linjasi, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös ihmisoikeuskysymys. Tämä päätös on historiallinen. Jatkossa, yritys tai mikä tahansa taho, joka on sitoutunut ihmisoikeuksiin mutta ei vähennä päästöjään osallistuu ihmisoikeuksien loukaamiseen.

Ilmastonmuutoksen torjunnalla on hälyttävä kiire

Pariisin ilmastosopimus asetti tavoitteeksi rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Tällä hetkellä olemme kuitenkin matkalla kohti yli 2,5 asteen lämpenemistä, mikä tarkoittaa laajoja vaikutuksia elinoloihin, ruoantuotantoon ja turvallisuuteen eri puolilla maailmaa. Kyse ei ole pelkästä “ympäristöriskistä” vaan ihmisten oikeudesta elämään, terveyteen, ravintoon ja asumiseen – siis elinolosuhteiltaan suopeaan planeettaan.

Lyhyesti ihmisoikeuksista

Ihmisoikeudet perustuvat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen (1948) ja sitä seuranneisiin sopimuksiin. Ihmisoikeuksien ydin on yksinkertainen: jokaisella ihmisellä on oikeus elämään, turvallisuuteen ja ihmisarvoiseen kohteluun. Muutamia yrityksille erityisen olennaisia ihmisoikeussitoumuksia ovat OECD:n toimintaohjeen monikansallisille yrityksille (OECD Guidelines for Multinational Enterprises) sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights) ja Kansainvälisen työjärjestön julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista (Declaration of the International Labour Organisation on Fundamental Principles and Rights at Work).

Tärkeimpiä aiheita yritysten ihmioikeustyössä on muun muassa vapaus järjestäytymiseen ja työehtosopimusneuvotteluihin, pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman poistaminen sekä kaikenlaisen syrjinnän ja häirinnän estäminen. Tärkeää on myös huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työtehtävissä.

Viime vuosina ihmisoikeudet ovat nousseet entistä näkyvämmin yritysten vastuullisuusagendalle, sillä EU:n CSDDD-direktiivi edellyttää yrityksiltä human rights due diligence -prosesseja. Ennen ihmisoikeuksiin saatettiin “sitoutua” yleisellä tasolla – nyt yritykset tekevät konkreettisia selvityksiä, arviointeja ja toimenpiteitä ihmisoikeuksien toteutumiseksi niin omissa toiminnoissaan kuin arvoketjussaan.

Kansainvälisen tuomioistuimen historiallinen lausunto

Heinäkuussa 2025 kansainvälinen tuomioistuin ICJ vahvisti sen, minkä tutkijat ja aktivistit ovat pitkään sanoneet: Ilmastonmuutoksen torjunta kuuluu ihmisoikeuksien piiriin.

Tämä linjaus on merkittävä, koska se yhdistää virallisesti kaksi aiemmin erillistä yritysvastuun kategoriaa – ilmastotyön ja ihmisoikeudet. Käytännössä se tarkoittaa, että:

• Ilman päästövähennyksiä ei voi olla ihmisoikeuksien kunnioittamista.

• Yritykset, jotka sitoutuvat ihmisoikeuksiin, mutta eivät vähennä päästöjään toimivat ristiriitaisesti.

Mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

ICJ:n lausunto sitoo yhteen ihmisoikeudet ja ilmastonmuutoksen torjunnan. Maapallomme ihmiselämälle suotuisat elinolosuhteet ovat nyt siis ihmisoikeus – ja ilmastonmuutoksen vakavimmat skenaariot uhkaavat tätä. Ihmisoikeuksia ei voi enää tarkaastella vain oman toiminnan ja toimitusketjujen työolojen kautta, ja ilmastotyötä ei voida pitää enää pelkkänä päästöjen hallintana. Molemmat liittyvät suoraan ihmisten oikeuteen elää turvallisessa ja kestävällä tavalla toimivassa yhteiskunnassa.

—> Ihmisoikeuksiin sitoutunut yritys sitoutuu myös vähähiiliseen tulevaisuuteen.

Jatkossa ihmisoikeuksiin sitoutuneilla yrityksillä tulisikin olla selkeä päästövähennystavoite sekä siirtymäsuunnitelma liiketoimintansa mukauttamisesta vähähiiliseksi. Muutoin yrityksen sitoutumista ihmisoikeuksiin voidaan pitää epäuskottavana. Mikäli ihmisoikeuksia ja ilmaston muutoksen torjunnan yhteyttä ei näe ja teoillaan sitä edistä on riskinä yritykselle mainehaitta ja vastuullisuustietoisten kuluttajien luottamuksen menetys.

Ilmastonmuutos ei ole ainoastaan ympäristöongelma - se on oikeus elämään, ravintoon, terveyteen ja turvallisuuteen sekä elinkelpoiseen planeettaan. Yritys, joka haluaa olla uskottava ihmisoikeuksien puolustaja, ei voi jättää päästövähennyksiä tekemättä.