Syksyn katsaus kestävyyssääntelyyn: mitä yritysten pitää oikeasti tehdä nyt?

Siitä huolimatta, että EU on viime aikoina tehnyt töitä tiettyjen kestävyyssääntelyiden keventämiseksi, astuu uusia velvoitteita voimaan myös 2026. Kestävyyssääntelyn juna jatkaa puksuttamistaan, vaikka esimerkiksi CSRD:n piirissä olevien yritysten määrä väheni merkittävästi.

Ota alta talteen ajankohtainen katsaus syksyn 2026 merkittävistä kestävyyssääntelyn muutoksista.

1. PPWR – pakkaukset menevät uusiksi

Jos yrityksesi pakkaa tuotteita pakkauksiin ja saattaa niitä EU:n markkinoille myyntiin, tämä sääntely luultavasti koskee sinua. PPWR on tuntunut liitelevän hieman huomiokentän alapuolella, ja useampien keskustelujen perusteella sen voimaantulo 12. elokuuta on tullut yrityskentässä hieman yllätyksenä. Ensimmäiset vaatimukset astuvat voimaan jo nyt.

Ketä koskee: Lähtökohtaisesti kaikkia EU-markkinoille saatettavia pakkauksia ja pakkausjätettä.

Milloin pitää toimia: Ensimmäiset vaatimukset astuvat voimaan jo 12.8.2026, mutta sääntely sisältää porrastetusti voimaan tulevia vaatimuksia aina vuoteen 2040 asti. Hurraa, edessä on siis 14 vuoden pakkaussääntelyprojekti.

Mitä tarkoittaa käytännössä: PPWR:n tavoitteena on vähentää pakkausjätettä, lisätä pakkausten kierrätettävyyttä ja niin edelleen. Yrityksissä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pakkausten materiaalit, rakenne, merkinnät, kierrätettävyys ja uudelleenkäytettävyys on otettava osaksi tuote- ja pakkaussuunnittelua. Myös toimittajilta tarvitaan jatkossa enemmän tietoa esimerkiksi materiaaleista ja kierrätetyn materiaalin määrästä.

Mitä kannattaa tehdä nyt: Jos tunnistat olevasi PPWR-sääntelyn piirissä, ymmärrä ensimmäiseksi roolisi PPWR:n termien mukaan: oletko esimerkiksi valmistaja vai tuottaja? Näissä kannattaa olla tarkkana. Sen jälkeen selvitä kyseisen roolin vaatimukset sääntelyssä ja määritä, ketkä yrityksessäsi vastaavat niiden toteuttamisesta.

2. EMPCO – viherväittämille tulee loppu

Ympäristöystävällinen, ilmastoneutraali, ekologinen, planet friendly – tämän tyylisiä termejä on vilissyt markkinointiviestinnässä vuosikaudet, mutta nyt niille tulee loppu.

Ketä koskee: Tämä sääntely koskee käytännössä yrityksiä, jotka markkinoivat tuotteita tai palveluita kuluttajille eli B2C-markkinassa toimivia yrityksiä.

Milloin pitää toimia: Yritysten on sovellettava uusia sääntöjä 27.9.2026 alkaen.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Yritysten on pystyttävä perustelemaan ympäristöön liittyvät markkinointiväitteensä. Epämääräiset väitteet kuten “ympäristöystävällinen”, “vihreä” tai “ilmastoystävällinen” ovat ongelmallisia, jos yritys ei pysty osoittamaan niiden perusteena olevaa tunnustettua erinomaista ympäristösuorituskykyä. Myös erilaisiin vastuullisuusmerkkeihin ja niiden luotettavuuteen kohdistuu uusia rajoituksia.

Huom! Enää ei siis riitä, että vastuullisuustiimi ymmärtää vastuullisuusnäkökulmia. EMPCO on ensisijaisesti markkinointitiimin vastuulla, ja jatkossa markkinoinnin on osattava tunnistaa, millaisia väittämiä voidaan esittää ja millaista näyttöä niiden taakse tarvitaan.

Mitä kannattaa tehdä nyt:

• Kouluta ihmiset, jotka ovat tekemisissä markkinoinnin tai viestinnän kanssa, jossa voi syntyä viherväittämiä.

• Tunnista, onko yrityksesi käyttänyt viherväittämiä esimerkiksi pakkauksissa, kampanjoissa, verkkosivuilla, tuotenimissä tai logoissa.

• Poista väittämät, joita et pysty perustelemaan.

• Luo käytännöt jatkoa varten: miten mahdollisilta viherväitteisiin liittyviltä ongelmilta vältytään ja jos väittämiä tehdään, millä tavalla ne todistetaan.

3. Omnibus 1 – raportointi kevenee, mutta ei katoa

Ketä koskee: CSRD:n pakollisen raportoinnin piirissä ovat jatkossa yritykset, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron nettoliikevaihto. Tätä pienemmille yrityksille suositellaan VSME:n mukaista kestävyysraportointia.

Milloin pitää toimia: Muutoksia voidaan soveltaa 1.7.2026 alkaneilla ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Huomio: lakia voidaan soveltaa myös tilikauteen, joka on alkanut ennen tätä, jos tilikausi on alkanut 1.1.2026 tai sen jälkeen. Yritys, joka on julkistanut kestävyysraportin tai konsernikestävyysraportin 1.1.2024 tai sen jälkeen alkaneelta tilikaudelta, ei ole enää velvollinen kestävyysraportointiin, jos se ei ylitä säädettyjä raja-arvoja.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Monelle yritykselle suurin muutos on se, että pakollinen CSRD:n mukainen kestävyysraportointi poistuu.

Huomioi myös, että komissio on laatinut uudet yksinkertaistetut ESRS-standardit, joiden tarkoituksena on vähentää raportointiin tarvittavaa tietomäärää. CSRD:n raja-arvon alapuolella olevien yritysten suositellaan hyödyntävän VSME-standardia kestävyysraportoinnissaan.

4. EUDR – metsäkatoasetus tuo vastuuta arvoketjuun

Ketä koskee: EU:n metsäkatoasetus eli EUDR koskee yrityksiä, jotka saattavat EU-markkinoille tai vievät EU:sta tiettyjä tuotteita, joiden tuotantoon liittyy metsäkatoriski. Tällaisia ovat esimerkiksi nauta, kaakao, kahvi, palmuöljy, kumi, soija ja puu sekä niistä valmistetut tuotteet.

Milloin pitää toimia: Nykyisen aikataulun mukaan sääntelyä sovelletaan 30.12.2026 alkaen suuriin ja keskisuuriin toimijoihin. Pienempiin toimijoihin sääntelyä sovelletaan vuonna 2027 kesäkuussa.

Mitä tarkoittaa käytännössä: EUDR:n ytimessä on ajatus siitä, että EU-markkinoille ei saa tuoda tuotteita, jotka ovat peräisin metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä aiheuttavalta tuotantoalueelta.

Tunnista siis, ovatko EUDR:n piirissä olevat raaka-aineet tai tuotteet yrityksellesi olennaisia. Tunnista, missä kohtaa arvoketjua sijaitset ja määritä, mitä vastuita sinulle sen myötä EUDR:stä tulee.

5. ESPR – tuotteiden kestävyys on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa

Ketä koskee: Ecodesign for Sustainable Products Regulation eli ESPR koskee hyvin laajasti fyysisiä tuotteita EU-markkinoilla. Sen tarkoituksena on muun muassa edistää tuotteiden kestävyyttä ja korjattavuutta sekä vahvistaa kiertotaloutta.

Ensimmäisinä sääntelyn piiriin tulevia tuoteryhmiä ovat esimerkiksi tekstiilit, huonekalut, renkaat, patjat, rauta ja teräs. Sääntely koskee yritystä, jos se saattaa sen alaisia materiaaleja tai tuotteita myyntiin EU:n markkinoilla.

Milloin pitää toimia: Raudan ja teräksen delegoitua säädöstä odotetaan vuonna 2026. Tekstiilien delegoitua säädöstä odotetaan vuonna 2027.

Mitä tarkoittaa käytännössä: Jos tuotteesi ovat ensimmäisenä tulossa sääntelyn piiriin, kannattaa siihen alkaa jo valmistautua. Tunnista siis, milloin sääntely on sinulle olennainen ja miten tuotesuunnittelua tai materiaaleja tulee sen myötä mahdollisesti kehittää. Valmistaudu myös digitaalisen tuotepassin tuloon.

6. REACH – kemikaalivastuun velvollisuudet laajenevat

Ketä koskee: REACH on EU:n kemikaalilainsäädännön keskeinen säädös, ja sen vaikutus ulottuu huomattavasti kemianteollisuutta laajemmalle. Se voi koskea yritystä esimerkiksi silloin, kun se valmistaa tai tuo maahan kemikaaleja, käyttää niitä tuotannossa tai tuo EU-markkinoille kemikaaleja sisältäviä tuotteita.

Muutoksia on tehty ja tulossa erityisesti liittyen mikromuoveihin ja ikuisuuskemikaaleihin eli PFAS-yhdisteisiin.

Milloin pitää toimia: REACH ei ole yksi vuonna 2026 voimaan tuleva uusi vaatimus, vaan jo vuodesta 2007 voimassa oleva sääntelykokonaisuus, jota päivitetään jatkuvasti. Mikromuovien osalta rajoituksia on jo voimassa, ja PFAS-yhdisteisiin liittyvä sääntely on etenemässä vaiheittain.

Mitä tarkoittaa käytännössä: Muutokset voivat koskea erityisesti kosmetiikkaa, pesu- ja puhdistusaineita, tekstiilejä ja muita kuluttajatuotteita. Tarkasta, liittyykö tuotteisiisi lisättyjä mikromuoveja tai PFAS-yhdisteitä. Tuotteiden reseptiikkaa voi olla tarpeen muuttaa, toimitusketju tarkastaa ja asianmukainen dokumentaatio saattaa ajan tasalle.

7. Right to Repair – tuotteiden korjattavuus korostuu

Ketä koskee: Erityisesti sellaisia tuotteiden valmistajia, joille on EU-lainsäädännössä asetettu korjattavuutta koskevia vaatimuksia. Näihin kuuluvat esimerkiksi pesukoneet, kylmälaitteet, pölynimurit, matkapuhelimet ja tabletit.

Milloin pitää toimia: Sääntelyä sovelletaan 31.7.2026 alkaen.

Mitä tarkoittaa käytännössä: Jos yrityksesi valmistamat tuotteet kuuluvat Right to Repair -sääntelyn piiriin, kartoita ensin, mitä tuotteita ja korjausvelvoitteita sääntely koskee. Tarkista sen jälkeen, miten tuotteiden varaosien saatavuus, korjausohjeet, korjauspalvelut ja tuotteen suunnittelu tällä hetkellä täyttävät vaatimukset.

Käytännössä kannattaa ottaa korjattavuus mukaan jo tuotesuunnitteluun ja tuotekehitykseen sekä varmistaa yhteistyö huolto- ja korjausverkoston kanssa. Myös varaosien saatavuuteen, hinnoitteluun ja kuluttajille annettavaan tietoon kannattaa valmistautua hyvissä ajoin.

Lopuksi: vastuullisuustyö siirtyy yhä lähemmäs liiketoimintaa

On huomattavaa, että moni yllä mainituista sääntelyistä osuu suoraan siihen, millaisia tuotteita yritys suunnittelee ja valmistaa, mitä materiaaleja se käyttää, kuinka hyvin se tuntee toimitusketjunsa ja miten se tuotteitaan markkinoi.

Vastuullisuuden painopiste on muuttumassa.

Raportointi jää kevyemmäksi, mutta aidolla liiketoiminnan kestävyydellä on kasvava merkitys.

Vastuullisuustyötä ei voi enää ajatella vain raportointina tai vastuullisuustiimin tekemänä työnä. Se näkyy yhä enemmän siinä, mitä yritys valmistaa, miten se valmistaa, mitä materiaaleja se käyttää, keiden kanssa se toimii ja mitä se lupaa asiakkailleen.