Tulevaisuus, jossa vastuullisuuspäälliköitä ei enää ole

Odotan tulevaisuutta, jossa vastuullisuuspäälliköitä ei enää ole. Luit oikein, toivon että saan elää vielä aikana, jossa oma nykyinen ammattini katoaa tai ainakin vahvasti muovautuu joksikin muuksi. Mutta miksi?

En siksi, että odottaisin tulevaisuutta, jossa olemme luovuttaneet esimerkiksi ilmastonmuutoksen, luontokadon, vesikriisin ja ihmisoikeusrikkomusten osalta porskuttaen kohti sosiaalista ja ekologista romahdusta. Vaan nimenomaan päinvastoin.

Odotan tulevaisuutta, jossa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä toiminta on itsestäänselvyys – siis sisäänrakennettu kaikkeen. Tässä kuvittelemassani tulevaisuudessa vastuullisuuspäälliköitä ei enää ole, koska kestävästi toimiminen on se normaali ja luonnollinen tapa toimia. Vastuullisuustyö ei ole mitään ekstraa, vaan kukin rooli yhteiskunnassa ja yrityksissä nojautuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Näin mahdollistamme aivan uudenlaiset edellytykset onnistua systeemisessä muutoksessa. Vauhdittaisimme siirtymistämme pois nykyisestä elinympäristöämme rapauttavasta toiminnasta siihen, että elämme planeetan kantokyvyn rajoissa.

Vastuullisuuspäälliköiden nykyrooli yrityksissä

Nykypäivänä vastuullisuuspäälliköt ovat korvaamattomia yritysten vastuullisuustyössä. Useimmiten rooliin kuuluu esimerkiksi yhtiön vastuullisuusohjelman edistäminen, KPI-seuranta ja vastuullisuusraportointi, muiden funktioiden tukeminen vastuullisuusasioissa, erilaisiin kehitysprojekteihin osallistuminen vastuullisuusasiantuntijana tai muun muassa vastuullisuusviestintä sisäisesti ja ulkoisesti sekä johdon sparraaminen yhtiön vastuullisuustyön suunnasta ja sen merkityksestä liiketoiminnalle.

Mutta miltä yrityksissä voisi näyttää, kun vastuullisuuspäälliköitä ei enää tarvita? Visiossani se ei olisi sitä, että edellä mainitsemiani asioita ei enää tehdä. Sen sijaan, ne olisivat luonnollinen osa yrityksen toimintaa: integroituneena eri funktioihin ja rooleihin. Esimerkiksi KPI:t ja raportointi olisivat osa talousosaston vakiotehtäviä. Vastuullisuusraportoinnin periaatteiden ja prosessien kun pitäisi olla samat kuin taloudellisessa raportoinnissa. Vastuullisuusohjelmia ei joko enää tarvita ollenkaan systeemisen muutoksen ollessa tarpeeksi pitkällä. Vaihtoehtoisesti, vastuullisuusohjelmien sisältö on sisäänrakennettu osa strategiaa ja osana strategiaprosesseja jalkautettu funktioiden kehitystiekarttoihin. Kehitysprojekteissa vastuullisuusasiantuntija tulisi suoraan funktioiden sisältä. Esimerkiksi myynti puhuu asiakkaille sujuvasti vastuullisuudesta, tuotekehitys sisällyttää teeman automaattisesti työhönsä ja huolellisuusvelvoitteen periaatteet ovat itsestäänselvä osa hankinnan prosesseja.

Maalaamani kuva lienee vielä melko idealistinen. Ehkä jo se, että visioita kuvailee, toimii katalysaattorina muutoksen mahdollistamiselle?

Minkä pitäisi muuttua, ettei vastuullisuuspäälliköitä enää tarvita?

Osaamispulan paikkaaminen: Tällä hetkellä organisaatioiden vastuullisuuskyvykkyys nojaa paljolti vastuullisuusammattilaisten osaamiseen. Muutoksen mahdollistamiseksi vastuullisuusosaamista tarvitaan jokaisessa funktiossa ja roolissa, jotta se sisäänrakentuu osaksi vakiintuneita toimintatapoja.

Koulutuksen uudistaminen: Jotta työmarkkinoille saadaan vastuullisuusosaamista sisäänrakennettuna eri ammattiryhmiin, tulisi vastuullisuuden olla integroitu osa koulutusjärjestelmää ja tutkintoja. Pelkkä erillinen kurssi osana korkeakoulututkintoa ei riitä, vaan teema olisi implisiittisesti osa kaikkia opetussisältöjä. Ei esimerkiksi puhuta enää "vastuullisesta rakentamisesta", on vain rakentamista, joka tehdään vastuullisuuden periaattein.

Lainsäädäntö: Tarvitsemme systeemistä muutosta tukevaa ja vauhdittavaa lainsäädäntöä. Muutosta kyllä tapahtuu koko ajan, mutta hitaasti. Lisäksi, elämme hullunkurisessa maailmassa, jossa on edullisempaa saastuttaa tai ostaa ympäristölle vahingollisempi tuote kuin toimia vastuullisesti.

Kansainvälisten yhteisöjen tuki: Muutos on ihmisille vaikeaa, ja muutosvastarinta voi olla luontainen reaktio pysyäksemme tutussa tavassa toimia. Muutos on kuitenkin mahdollinen ja vähemmän kivuliasta kun muutoksen askeleet ja vaikutukset kuvataan ja selitetään. Tässä kansainväliset yhteisöt voivat olla tärkeässä roolissa, ja tekevätkin sitä jo nykyisellään.

Nykyisten vastuullisuuspäälliköiden ja rohkeiden johtajien panos muuttaa maailmaa: Yritysten johtajilla ja myös vastuullisuuspäälliköillä on mahdollisuus olla rohkeita ja ajaa muutosta yritysten sisällä. Tarvitsemme esimerkkejä siitä, miten yritykset ovat aidosti integroineet vastuullisuustyön osaksi kaikkea tekemistään. Esimerkkien pohjalta muut voivat uskaltautua seuraamaan perässä.

Olemme vielä kaukana maailmasta, jossa vastuullisuuspäälliköitä ei enää tarvita, mutta se on tulevaisuus josta uskallan haaveilla. Viimeisten vuosien aikana on myös tapahtunut muutosta. Yhä enemmän näkyy sitä, että vastuullisuustiimit jalkauttavat vastuullisuustyötä myös muun organisaation tehtäviin. Nuoremmat sukupolvet näkevät kestävästi toimimisen itsestäänselvänä ja osaavat kritisoida nykyisiä toimintatapoja.

Suunta tuntuu oikealta, vauhti vain liian hitaalta.