Raportointikausi alkaa – mitä toivon yritysten kestävyysraporteilta

Taas on se aika vuodesta, kun yritysten raportointikausi lähestyy. Monissa vastuullisuustiimeissä kestävyysraportin suunnittelu vuodelta 2025 lienee jo käynnissä tai ainakin pian starttailemassa.

CSRD:n mukainen raportointi ja Omnibus-saaga

Isoille listatuille pörssiyhtiöille tuleva raportointikausi on toinen kierros CSRD:n mukaista kestävyysraportointia. Isot listatut siis julkaisevat toisen CSRD-raporttinsa. Mutta mitä tekevät ne yritykset, joilta CSRD-velvollisuus tältä vuodelta poistui Omnibus Stop the Clock -sääntelyn myötä? Ennen tänä vuonna nähtyä Omnibus-saagaa CSRD:n piirissä olleet yritykset ovat nyt valinnan edessä: missä muodossa kestävyysraportti tehdään?

Pysyvätkö yritykset GRI-maailmassa, siirtyvätkö ne täysipainoisesti CSRD:n mukaiseen raportointiin vai tekevätkö jonkinlaisen välivaiheen harjoitusraportin? Mielenkiinnolla odotan ensi kevättä ja sitä, mitä nämä Omnibus-kevennyksen myötä lisäaikaa saaneet yritykset raportoivat. Monissa valmistelut ovat olleet jo käynnissä ennen EU:n simplifiointi-intoja, ja kyvykkyyttä laadukkaaseen raportointiin on varmasti jo olemassa.

Toiveet raportiontikaudelle

Mitä sitten odotan tulevan raportointikauden raporteilta? Kävin aiemmin tänä vuonna läpi Suomen suurimpien yhtiöiden ensimmäisen kierroksen CSRD-raportteja ja koostin niistä analyysin (luettavissa TÄÄLLÄ). Raporteissa oli paljon hyvää – mutta myös puutteita. Analyysistani saa kuitenkin hyvän pohjan sille, mitä tulevalta kierrokselta toivon.

Tulevat yritykset sitten raportoimaan täysin CSRD:n mukaisesti tai siihen viitaten, koostin alle oman toivelistani tulevalle raportointikaudelle ja yritysten kestävyysraporteille.

Toivelistani kestävyysraporteille

• Rakenna raportti ESRS-standardien mukaisesti

  Noudatetaan ESRS:n E, S ja G -rakennetta, ja hyödynnetään ESRS:n otsikointia. Näin lukija löytää etsimänsä helpommin, ja raporttien vertailtavuus paranee. Lisäksi, tee lukijalle palvelus ja linkitä ESRS-indeksi selkeästi.

• Keskity olennaiseen

  Olen itse sitä koulukuntaa, että olennaisten teemojen osalta aloittaisin mieluummin suppeammasta otannasta olennaisia aiheita kuin liian laajasta. Muutamat raportointikierrokset varmasti näyttävät ja opettavat mistä teemoista kerrottavaa on ja olennaisuus yrityksille alkaa vakiintua. Olennaisuus saa myös mielestäni muuttua! Emme elä staattisessa maailmassa ja erilaiset yrityksen tai toimintaympäristön muuutokset voivat luonnollisesti muuttaa olennaisia teemoja.

• CO₂-päästöt ja scope 3 -raportointi

  Näytetään vertailukaudet vähintään kahden vuoden ajalta ja avataan, miksi päästöt ovat kehittyneet kuten ovat. Onko yhtiöllä päästövähennystavoite, mikä on tavoitevuosi ja tavoiteltu vähennys? Jos scope 3 ei ole tavoitteessa mukana kerro se selkeästi ja perustele. Hyödynnä visuaalisia keinoja päästöjen laskun ja tärkeimpien päästölähteiden viestimisessä.

• Uskottava siirtymäsuunnitelma

  Näytä, mistä päästölähteistä vaikutukset tulevat, mitkä ovat käytössä olevat vähennysajurit ja miten ne vaikuttavat päästöihin aikajänteittäin. Jos joillekin päästöille ei vielä ole selkeää ratkaisua, kerro sekin – läpinäkyvyys kiinnostelee.

  Uskottava siirtymäsuunnitelma näyttää mitkä ovat merkittävimmät päästölähteet, millä ajureilla niitä voidaan vähentää ja miten päästöt vähenevät eri keinoilla ja aikajänteellä. Vielä jos tämä yhdistetään siihen, miten liiketoimintaa kehitetään jotta siirtymäsuunnitelma voi toteutua on lopputulos jo erinomainen. Jos siirtymäsuunnitelmaa ei vielä ole, kerro sekin ja milloin sellainen tehdään.

• Kerro myös haasteet, ei vain onnistumiset.

  Täydellinen yritys on epäuskottava. Kerro, missä on vielä kehitettävää ja miten aiot edetä. Positiivinen, mutta rehellinen raportti on vakuuttavin.

• (Bonus)

  Käytä ESRS-tunnisteita otsikoissa (esim ESRS E-1), jos ne tukevat luettavuutta. Jos rakenne ja otsikointi ovat jo standardien mukaiset, tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Laadukas kestävyysraportti erottaa suunnannäyttäjät seuraajista

Laadukas kestävyysraportti vaikuttaa yrityksen ukosttavuuteen ja kertoo sen valmiudesta rakentaa tulevaisuuskestävää liiketoimintaa. Siirtymäsuunnitelman laatu ja päästöraportoinnin kattavuus kertovat jo paljon miten yrityksessä hahmotetaan muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset toimintaympäristön muutoksiin ja fossiilimaailman väistämätön alasajo. Laadukas kestävyysraportti selkeillä tavoitteilla, datalla ja uskottavilla suunnitelmilla kertoo sidosryhmille yrityksen sitoutumisesta kestävyysmuutokseen ja sen halusta toteuttaa liiketoimintaa maapallon kantokyvyn rajoissa. Laadukas raportti ei kuitenkaan synny vain muutaman kuukauden raportointiponnistelun aikana, vaan vaatii aitoa kestävyystyötä vuoden ympäri. Raportti on paikka näyttää miten yrityksessä nivotaan kestävyyssiirtymä liiketoiminnan jatkuvuuteen.

Lopuksi

Odotan kevättä ja kestävyysraportointien toista kierrosta aidosti mielenkiinnolla. Ensimmäinen kierros oli oppimatka ja raporttien tyyleissä ja laaduissa oli paljon vaihtelua. Tämä on normaalia mutta toiselle kierrokselle odotan parannuksia.

Toivon näkeväni raportteja, jotka ovat selkeitä ja noudattavat ESRS:n rakennetta. Raporteista löytyy laadukasta ja vertailukelpoista dataa, tavoitteita ja suunnitelmia. Ja jos näitä ei vielä ole, esitetään uskottavasti suunnitelma niiden rakentamiselle. Kestävyysraportin tavoite ei ole pelkästään onnistumisten liputtaminen – se rakentaa kuvan siitä miten yritys hahmottaa roolinsa ilmastokriisin ratkaisijana ja tekee toimia rakeentaakseen tulevaisuuskestävää liiketoimintaa. Laadukas kestävyysraportti on ikkuna yrityksen tulevaisuuteen.